Tutkimusteemat

Päätöksenteko on hankalaa kriisitilanteiden epävarmoissa olosuhteissa. Etukäteen kehitetyt strategiat voivat osoittautua käyttökelvottomiksi uusissa tilanteissa. Tämän takia kriisitilanteissa tarvitaan kestäviä ideoita, jotka pystyvät ohjaamaan päätöksentekoa joustavasti myös epävarmuuden vallitessa. 

Ideat esiintyvät julkisessa keskustelussa tyypillisesti ongelmien ja niiden ratkaisujen kuvauksina. Esimerkiksi koronapandemian ongelmaan asiantuntijat esittivät ratkaisuksi laumasuojan ideaa. Päätöksentekoon nostettiin idean perusteella epidemiologista asiantuntemusta ja idealla perusteltiin valittuja toimenpiteitä.

Käyttökelpoisten ideoiden muotoilu vaatii ymmärrystä kriisiajan päätöksenteon ideoiden luonteesta, lähteistä ja käytöstä. WELGO kartoittaa Suomen koronakriisin hallinnassa esiintyvät ideat ja tutkii niiden käyttöä. Tavoitteenamme on kehittää kestäviä ja joustavia ideoita tulevien terveyskriisien hallintaan sekä tunnistaa ideoiden toteuttamiseen vaadittava asiantuntemus.

Viranomaiset ovat yrittäneet ohjata suomalaisten toimintaa, jotta yhteiskunta selviytyisi koronakriisistä. Poliittiset päätökset ja viranomaisten määräykset eivät kuitenkaan tuota tulosta, mikäli kansalaiset eivät luota oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmään. Järjestelmällä on legitimiteetti vain, jos kansalaiset hyväksyvät sen vallankäytön. Tehokas kriisinhallinta edellyttääkin kansalaisten luottamusta. WELGO kehittää käytäntöjä, palveluita sekä kommunikaatiota, joiden avulla luottamusta ja legitimiteettiä voidaan vahvistaa. 

Tutkimme luottamuksen säilymistä ja oikeudenmukaisuuden toteutumista koronan aikana kolmesta näkökulmasta: Millaisina poliittinen päätöksenteko ja viranomaistoiminta ovat näyttäytyneet erilaisille ammattiryhmille? Miten sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat kokeneet pandemian hallinnan eettiset ulottuvuudet ja legitimiteetin? Miten koronakriisi on vaikuttanut haavoittuvien ryhmien, kuten ikääntyvien ja muistisairaiden oikeuksiin ja oikeudensaantimahdollisuuksiin? Tutkimustuloksista ammennamme oppeja luottamusta, legitimiteettiä ja oikeudenmukaisuutta vahvistavaan toimintaan tulevaisuuden kriisejä silmällä pitäen. 

Laajamittaisia terveyskriisejä yritetään hallita politiikan ja lainsäädännön keinoin. WELGO arvioi näiden toimien onnistumista koronakriisin hallinnassa ja vertaa Suomen lähestymistapaa muiden maiden valitsemiin toimiin. Kartoitamme hyviä käytäntöjä ja hallinnan työkaluja, joiden avulla terveyskriisejä voidaan hallita niin, että kansalaisten perusoikeudet toteutuvat ja yhteiskunnan toiminta vaikeutuu mahdollisimman vähän.

Käsitämme koronakriisin pandemian sijasta syndemiana, eli erilaisten yhteiskunnallisten ja terveydellisten ongelmien kokonaisuutena. Kokonaisvaltaisempi tarkastelu auttaa WELGOa hahmottamaan, miten terveyskriisi kuormittaa tiettyjä ihmisryhmiä ja ammattikuntia enemmän kuin muita. Tavoitteenamme on kehittää keinoja hallita tulevaisuuden terveyskriisejä tasa-arvoisemmin.

Tutkimuksemme tulokset tukevat Suomen lainsäädännön ja päätöksentekojärjestelmän kehittämistä. Tarkastelemme myös oikeudellisia ja toiminnallisia työkaluja terveysjärjestelmän palautumis- ja joustokyvyn eli resilienssin vahvistamiseksi. Lisäksi kehitämme terveyskriisien hallinnan mekanismeja yhdessä sidosryhmiemme ja kumppaneidemme kanssa.

Koronakriisin hallintaan on osallistunut suuri joukko hallinnollisia toimijoita. Ministeriöiden lisäksi kriisiä ovat hallinneet paikalliset, alueelliset ja keskushallinnon viranomaiset. Toimijoiden linjaukset ovat vaikuttaneet ajoittain jopa keskenään ristiriitaisilta. Koronakriisin kaltaisen monimutkaisen tilanteen hallintaa ja hallintamekanismeja ei voi ymmärtää tarkastelemalla yksittäisen viranomaisen toimia, vaan on syytä analysoida toimijoiden välisiä vuorovaikutussuhteita. 

WELGO tutkii toimijoiden vuorovaikutuksessa ilmaantuvaa eli emergenttiä hallintaa. Tutkimme hallinnan koordinaatiomekanismeja, yhteisen tilannetietoisuuden syntymistä sekä toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ohjautumista. Tutkimuksen tulosten perusteella kehitämme hallinnon rajat ja tasot ylittäviä toimintamalleja. Mallit auttavat toimijoita ennakoimaan kriisitilanteita, mukautumaan niihin ja oppimaan niistä. Tähtäämme näiden toimintamallien juurruttamiseen osiksi kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason hallintokäytäntöjä. Pyrimme lisäksi vahvistamaan valtionhallinnon viranomaisten sekä kansallisen ja paikallisen tason toimijoiden välistä yhteistyötä.