Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelman tutkijat kirjoittivat MustRead-sivustolle artikkelin koronapandemian ja kriisinhallinnan vaikutuksista demokratiaan. Tutkijoiden mukaan kriisin jälkihoidossa keskeistä on läpinäkyvyys ja päätösten ikävien seurausten tunnistaminen. Parhaimmillaan kriisi voi hyödyttää demokratiakehitystä ja lisätä valmiutta seuraavia kriisejä varten.

WELGO-hankkeen tutkijat Ville-Pekka Sorsa ja Antti Alaja kuvaavat kriisitietoisuuteen ja ideoihin liittyvää dynamiikkaa Suomen kilpailukykysopimuksen neuvotteluprosessia koskevassa tutkimusartikkelissa. Artikkelin pääkirjoittaja on Joel Kaitila Jyväskylän yliopistosta.

Kannattaako kiireellisessä päätöksenteossa korostaa kriisitietoisuutta? Kriisitietoisuutta lisäämällä voidaan sitouttaa keskeisiä toimijoita päätöksentekoon, päättää asioista tavallisesta poikkeavalla tavalla ja ylittää vastakkaiset intressit. Toisaalta kriisitietoisuuden vahvistaminen voi myös johtaa huonoihin kompromisseihin ja pidempiaikaisiin jännitteisiin.

Terveyskriisien hallinnassa kriisitietoisuuden tuottaminen on välttämätöntä. Huonojen kompromissien ja pitkäaikaisten jännitteiden välttäminen vaatii kuitenkin laajaa ymmärrystä kriisin luonteesta ja yhteisten intressien löytämistä ongelmien ratkaisussa. WELGO-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää kriisien laaja-alaista ymmärrystä ja yhteisten intressien näkemistä edistäviä ideoita.

Englanninkielinen artikkeli on julkaistu European Journal of Industrial Relations -tiedelehdessä toukokuussa 2022 ja se on ladattavissa täältä.

Harri Jalonen ja Tommi Rajala kirjoittivat tutkimustulostensa pohjalta suomenkielisen artikkelin Tampereen yliopiston Alusta!-verkkojulkaisuun. Jalonen ja Rajala avaavat artikkelissa skenaariotyöskentelyä ja sen merkitystä tulevaisuuden kriiseihin valmistautumisessa.