Tervetuloa keskustelutilaisuuteen 11.10.!

Tapahtuman bannerikuva tapahtuman otsikolla.

Uudet kriisit vaativat huomiota, mutta pitäisikö koronan yhä kiinnostaa muitakin kuin tutkijoita? Missä vaiheessa kriisin elinkaarta olemme, ja mitä koronasta jää käteen: jälkikriisien kierre vai paremmin varautunut, entistä kestävämpi yhteiskunta? Mitä osaamme tehdä toisin, kun uusi pandemia rantautuu? Strategisen tutkimuksen pandemiahankkeet kokoontuvat pohtimaan näitä teemoja ja kutsuvat mukaan kaikki kiinnostuneet!

📆 11.10.2022 klo 12–16.30
📍Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki
🌐 Paneelikeskusteluista myös verkkolähetys klo 13–15

Tilaisuudessa kuullaan kaksi paneelikeskustelua, joissa pohditaan kriisien elinkaarta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamista. Keskustelut juontaa Helsingin Sanomissa pandemia-aiheita tiiviisti seurannut toimittaja Annikka Mutanen.

Keskustelutilaisuuden jälkilöylyissä kuullaan hankejohtajien alustukset kriisien jälkihoidosta sekä kriisienjälkeisen reflektion tarpeista ja muodoista. Yhteistä keskustelua aiheista jatketaan alustusten siivittämänä.

Tapahtuma on yleisölle avoin. Suoraa lähetystä paneelikeskusteluista voi seurata myös Tiedekulman verkkosivulla. Tapahtuman järjestävät strategisen tutkimuksen Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena -ohjelman tutkimushankkeet WELGO, JuRe, EduRESCUE ja RECIPE.

Ohjelma

12.00–13.00 Lounas
Tiedekulma Café

13.00–14.45 Keskustelutilaisuus: Onko koronakriisi ohi ja kuinka rakennamme kriisinkestävämmän yhteiskunnan?
Tiedekulma Stage ja verkkolähetys

  • 13.00–13.10 Avaussanat
  • 13.10–13.55 Paneelikeskustelu kriisien elinkaarista: Onko koronakriisi ohi?
  • 14.00–14.45 Paneelikeskustelu koronakriisin epäkohdista ja resilienssistä: Kuinka rakennamme kriisinkestävämmän yhteiskunnan?

14.45–15.15 Kahvitauko
Tiedekulma Café

15.15–16.30 Keskustelutilaisuuden jälkilöylyt: Näkökulmia kriisin jälkihoitoon ja reflektioon – hankejohtajien alustukset ja yhteinen keskustelu
Tiedekulma Fönster

Yksityiskohtaisempaan ohjelmaan voit tutustua strategisen tutkimuksen tapahtumasivulla.

📢 Kutsua saa välittää!

Paneelissa keskusteltiin asiantuntijatiedosta terveyskriiseissä – tallenne saatavilla

Miten asiantuntijoiden tuottamaa tietoa on hyödynnetty terveyskriiseissä? Millaista valtaa asiantuntijoilla on ollut koronakriisin hallinnassa? Näitä aiheita pohdittiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 13.6.2022 tutkijoiden, asiantuntijoiden, viranomaisten ja toimittajien voimin. 

Pandemia-aiheita tutkivat hankkeet WELGO ja JuRe järjestivät seminaarin, jossa käsiteltiin koronakriisin hallintaa asiantuntijuuden, lainsäädännön ja demokratian näkökulmasta. Aamupäivällä tutkijat ja sidosryhmät paneutuivat hankkeiden tutkimukseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen teemakeskusteluissa. Iltapäivällä järjestettiin paneelikeskustelu asaintuntjiatiedosta ja asiantuntijoiden vallasta.

WELGOn johtaja Ville-Pekka Sorsa alusti demokratiasta koronapandemian aikana.
Kuva: Eino Ansio.

Paneelin aluksi kuultiin Helsingin yliopiston tutkijoiden Jenni Karimäen ja Johanna Vuorelman alustukset 1980-luvun aids-kriisistä ja korona-ajan auktoriteeteista. Karimäki valotti terveyskriisien historiallista perspektiiviä ja pohti vastuunjakoa aids-kriisin hallinnassa sekä silloisen lääkintöhallituksen roolia. Vuorelma puolestaan kertoi siitä, millaista kamppailua Suomessa on käyty auktoriteettiasemasta koronakriisin aikana.

Paneelin juontaja Tuija Siltamäki sekä alustajat Jenni Karimäki ja Johanna Vuorelma.
Kuva: Eino Ansio.

Alustusten jälkeen Karimäki ja Vuorelma keskustelivat Ylioppilaslehden päätoimittajan Tuija Siltamäen juontamassa paneelissa Helsingin Sanomien toimittajan Marko Junkkarin ja sosiaali- ja terveysministeriön johtavan asiantuntijan Liisa-Maria Voipio-Pulkin kanssa asiantuntijoiden asemasta koronakriisissä. Paneelissa keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten poliitikot ovat käyttäneet asiantuntijoita päätöstensä tukena: usein valikoivasti, kun se on sopinut heidän omaan agendaansa. Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi tartuntatautilain vaikutuksesta asiantuntijatyöhön. Marko Junkkari puolestaan sai vastata siihen, miksi toimittajat vaikuttavat käyttävän lähteinä aina samoja asiantuntijoita. Lopuksi kuultiin yleisön kommentteja ja vastattiin yleisön kysymyksiin keskustelun teemoista.

Tallenne tilaisuuden paneelikeskustelusta on katsottavissa alla ja Tiedekulman sivuilla joulukuuhun 2022 asti. Videoon saa tekstitykset Tiedekulman mediasoittimessa. Tilaisuuden teemoista voi jatkaa keskustelua Twitterissä – mielellään merkiten hankkeet @welgo_fi ja @jure_fi.

What are syndemics, and why do they matter in health governance?

The era of COVID-19 has indisputably taught us the importance of viewing health and socioeconomic factors as mutually reinforcing. The past years have highlighted how health crises are not only biomedical phenomena but rather intrinsically encompass political, social, cultural and economic dimensions. Future health governance could serve its purpose with more zeal and efficiency if it started to account for ’syndemics’.

The term syndemic describes a situation in which two or more health and social factors are clustered together, and their interaction further worsens the community’s overall health. Introducing this term in our thinking allows us to view these factors as interlinked and mutually reinforcing — instead of parallel but separate epidemics. Consequently, syndemic theory explains why we observe an accumulation of health and social problems in specific populations or groups.

Focusing on vulnerable populations

By studying the concurrent epidemics of addictions, poverty, violence and HIV/AIDS, Merrill Singer (1996) noted that these health and social issues were interrelated and influenced each other. According to Singer, a syndemic occurs when

  1. two or more diseases or health conditions are clustered together,
  2. these conditions worsen each other and increase the overall health burden, and
  3. there are social conditions, such as social isolation and poverty, which create conditions for clustering and synergistic interaction.

Syndemic theory invites us to ask why a specific clustering occurs in a particular population rather than viewing health from the perspective of an individual. The theory emphasises that health and social problems accumulate among those already in marginalised and impoverished positions. As a result, syndemics inherently reveal structures of power and privilege.

Syndemic theory has evolved to account for cumulative health risks and socioeconomic conditions that could make specific populations more vulnerable. For instance, the VIDDA syndemic (Mendelhall, 2012) refers to the interconnections of violence, immigration/isolation, depression, diabetes and abuse among Mexican women living in the United States. When combining structural stressors such as systemic violence, poverty and immigration with adverse relationship factors such as interpersonal abuse, Mexican immigrant women are more likely to develop diabetes and depression than the overall population.

Syndemic theory has sometimes been criticised for ignoring the underlying structural causes of health and social problems. For instance, Sangaramoorthy & Benton (2021) call for adopting an intersectional lens to increase our understanding of what makes particular populations vulnerable; increased awareness of these underlying conditions and structures would allow policymakers to design measures to diminish the syndemic effects. 

Source: Adapted from Fishbein, D. (2020), The Pivotal Role of Prevention Science in this Syndemic.

The COVID-19 pandemic aggravated other social and health problems

The COVID-19 pandemic has clearly revealed the interconnection of health and social problems. By viewing COVID-19 as a syndemic, we can rethink our approach to current and future health crises. In our real-world context, instead of a variety of parallel health and social problems creating a syndemic, the contagious disease was added to the pre-existing constellation of social and health issues. 

The past years have also highlighted that a strictly medical response and its traditional indicators do not provide enough information about the societal consequences of an infectious disease (Boes et al., 2021). Instead of limiting the governmental response to the imminent health implications, the syndemic approach extends that response to other policy areas such as education, employment, housing, food, and the environment.

Mainstreaming syndemics thinking within public debates can also help us understand the implications of health crises on different populations and, as a result, foster empathy. In research, using syndemic theory to guide collecting, combining and analysing data has been instrumental in showcasing the inequity of social conditions. Not everyone has experienced the pandemic with an equal sense of danger. For example, being outside the home during a quarantine and risking higher exposure to COVID-19 has been misinterpreted as disorderly conduct, even though it has often been driven by the sheer necessity of earning a living for those who are not able to work from home (see e.g. Griffith et al., 2021).

Picture: Adrien Delforge.

The policies aiming to tackle the spread of COVID-19 have also created conditions for the accumulation of other socioeconomic problems. For instance, while maintaining the remote work policy for two consecutive years might have been an effective measure to prevent the spreading of the virus, it has spurred a mental health epidemic that is likely to unfold during the coming years. Additionally, the pandemic restrictions have led to temporary unemployment in some low-paying occupations, such as the service industry, where employees might have fewer savings for these unexpected events such as lay-offs. 

Although health crises often escalate other societal problems, they can also have surprising positive consequences. For instance, the slight decrease in CO2 emissions at the beginning of the pandemic led to improved air quality in many regions. In Europe, the enhanced air quality decreased air pollution-related deaths and proved that it is possible to cut down greenhouse gas emissions rapidly. The pandemic also enabled an unforeseeably fast socio-technical transition for knowledge workers as organisations had to transition into remote work overnight.

How can we build resilient health governance in the future?

Firstly, to improve societal wellbeing after the pandemic, it is essential to identify and locate the underlying social and health-related problems that the pandemic and its related policies have been reinforcing. However, shortcomings in the national-level data collection efforts can make the application of syndemic theory challenging, as has been the case in Finland

Secondly, we need to find avenues for collaboration between different social and health sciences. Adopting a syndemic approach poses multiple challenges to decision-making as the extra dimensions are bound to have incommensurable governance demands. As it entails combining knowledge from various stakeholders representing a versatile set of ideologies, it leads to the question of how political decision-makers value different sources of knowledge.

Lastly, responding to future health crises will require increased institutional resilience in health governance. This means less siloed governance with increased communication and coordination between different actors. While enhancing cooperation between various public institutions improves the resilience of the public crisis management infrastructure, it is likely to decrease efficiency — which policymakers often prioritise when evaluating the success of governance measures.

When analysing health crises such as COVID-19, the syndemic is an illustrative concept for policymakers as it helps to describe the interlinkages between different health and societal dimensions. It can also encourage public servants to explore new tools, skills and structures required to locate these interlinkages. Therefore tuning into the syndemic nature of crises may initiate a learning process, which at its best, can lead to a more profound systemic change. 

Photo: Isaac Quesada.

The original version of this article was published on Demos Helsinki’s website.

Suora lähetys paneelikeskustelusta 13.6.

📆 13.6.2022 klo 13–14.30
📍Tiedekulma Stage, Yliopistonkatu 4, Helsinki
🌐 Verkkolähetys

WELGO järjestää yhdessä JuRe-hankkeen kanssa seminaarin asiantuntijuudesta, lainsäädännöstä ja demokratiasta koronakriisin hallinnassa. Tutkijoille ja sidosryhmille suunnatun tapahtuman osana järjestettävä paneelikeskustelu on katseltavissa suorana lähetyksenä Tiedekulman sivuilta maanantaina 13.6.2022 kello 13 alkaen.

Keskustelua tilaisuudesta käydään Twitterissä – pyydämme merkitsemään hankkeet @WELGO_fi ja @jure_fi.

Paneelikeskustelu: Asiantuntijatieto ja -valta terveyskriiseissä

Alustukset

Asiantuntijatieto terveyskriiseissä – historiallinen perspektiivi
yliopistotutkija Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto

Kamppailu auktoriteetista korona-ajan Suomessa
tutkijatohtori Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto

Paneelissa keskustelijoina alustajien lisäksi

johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö

toimittaja Marko Junkkari, Helsingin Sanomat

Paneelin juontaa

päätoimittaja Tuija Siltamäki, Ylioppilaslehti

Lisätietoja tapahtumasta

Pinja Lehtonen, pinja.lehtonen@demoshelsinki.fi, 045 6703838 (WELGO)
Mari Taskinen, mari.taskinen@utu.fi, 040 7020718 (JuRe)

Tervetuloa seminaariin 13.6.!

Tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoiden ja tutkijoiden tuottaman tiedon roolista koronakriisin hallinnassa! Tapahtumassa pohdimme asiantuntijuuden suhdetta demokratiaan ja lainsäädäntöön – ja tämän suhteen muutoksia koronakriisin edetessä.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestettävä seminaari koostuu aamupäivän teemakeskusteluista ja iltapäivän paneelikeskustelusta. Paneelikeskustelua voi seurata myös verkkolähetyksenä Tiedekulman sivuilla. Paikan päällä osallistuville tarjoamme kahvit ja lounaan.

Tilaisuuden järjestävät Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelman tutkimushankkeet WELGO ja JuRe. Ohjelmaa rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto, joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä.

📆 13.6.2022 klo 10–14.30
📍Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki
🌐 Paneelikeskustelusta myös verkkolähetys

📢 Kutsua saa välittää!

Ohjelma

10–10.30 Kahvi
Tiedekulma Café

10.30–12 Rinnakkaiset teemakeskustelut
Tiedekulma Fönster ja Lounge

1. Koronakriisin vaikutukset demokratiaan:
tutkimuksellisia näkökulmia
Tiedekulma Fönster

Demokratia koronapandemian aikana: Kartoittava katsaus kansainväliseen tutkimukseen
Ville-Pekka Sorsa, Helsingin yliopisto

Tutkittu tieto kansainvälisen pandemiahallinnan oikeuttajana
Johanna Ketola, Turun yliopisto &
Katri Mäkinen-Rostedt, Tampereen yliopisto

Pohjoismaisen demokratian polut ja perinteet pandemiassa: Näkökulmia suomalaiseen ja ruotsalaiseen pandemianhallintaan
Johanna Rainio-Niemi, Helsingin yliopisto

Uutismedia, koronapandemia ja demokratia: suomalaisten toimittajien kokemuksia pandemia-ajalta
Timo Harjuniemi, Demos Helsinki

Kysymyksiä ja keskustelua

2. Koronakriisi oikeudellisesta ja hallinnollisesta näkökulmasta
Tiedekulma Lounge

Lainsäädännön merkitys terveyskriisien hallinnassa
Janne Salminen, Turun yliopisto

Avoimuus ja lainvalvonta pandemia-aikana:
miten kriisi ilmenee laillisuusvalvojien työssä,
miten instituutiot toimivat kriisitilanteissa?

Tero Erkkilä, Helsingin yliopisto

Asiantuntijuus tietoon perustuvassa päätöksenteossa – esimerkkinä eduskunnan perustuslakivaliokunnan hyödyntämä valtiosääntöoikeudellinen asiantuntijuus
Maija Dahlberg, Itä-Suomen yliopisto

Kysymyksiä ja keskustelua

12–13 Lounas
Tiedekulma Café

13–14.30 Paneelikeskustelu: Asiantuntijatieto ja -valta terveyskriiseissä
Tiedekulma Stage ja verkkolähetys

Alustukset

Asiantuntijatieto terveyskriiseissä – historiallinen perspektiivi
Jenni Karimäki, Helsingin yliopisto

Kamppailu auktoriteetista korona-ajan Suomessa
Johanna Vuorelma, Helsingin yliopisto

Paneelissa keskustelijoina alustajien lisäksi

Liisa-Maria Voipio-Pulkki, sosiaali- ja terveysministeriö

Marko Junkkari, Helsingin Sanomat

Paneelin juontaa

Tuija Siltamäki, Ylioppilaslehti

WELGO tutkii terveyskriisejä syndemioina eli erilaisten yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja terveysongelmien muo­dostamina kokonaisuuksina. Hanke kehittää kestäviä ratkaisuja tasa-arvoisen hyvinvoinnin tur­vaamiseksi tulevaisuuden terveyskriiseissä. Seuraa hanketta Twitterissä ja tilaa WELGOn uutiskirje!

 

JuRe tutkii politiikan, hallinnon ja oikeuden näkökulmista, kuinka palautuminen COVID-19-pandemiasta voi tapahtua oikeudenmukaisella ja hyväksyttävällä tavalla. Hanke tuottaa tietoa ja ratkaisuja kriisilainsäädännön ja päätöksenteon kehitämiseksi. Seuraa hanketta Twitterissä ja tilaa JuRen uutiskirje!

Lisätietoja tapahtumasta

Pinja Lehtonen, pinja.lehtonen@demoshelsinki.fi, 045 6703838 (WELGO)
Mari Taskinen, mari.taskinen@utu.fi, 040 7020718 (JuRe)

📢 Kutsua saa välittää!

✍️ Ilmoittaudu tapahtumaan viimeistään 5.6.2022

Strategisen tutkimuksen tieteellinen konferenssi: Reilu, oikeudenmukainen ja kestävä yhteiskunta

📆 Konferenssi 12.–13.10.2022
✍️ Esitysehdotukset 15.8.2022 mennessä
📍Epicenter, Mikonkatu 9, Helsinki

Strategisen tutkimuksen ohjelmajohtajat järjestävät yhdessä tieteellisen konferenssin, joka etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja haasteisiin, joita reilun, oikeudenmukaisen ja kestävän yhteiskunnan tavoittelu tuo mukanaan.

Monitieteinen konferenssi on suunnattu erityisesti Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamien hankkeiden tutkijoille – WELGO kuuluu STN:n tutkimusohjelmaan Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS). Konferenssi on kuitenkin avoin myös muille reilua, oikeudenmukaista ja kestävää yhteiskuntaa edistävää tutkimusta tekeville.

Konferenssin ohjelma sisältää keynote-puheenvuoroja ja tiivistelmien perusteella valittuja esityksiä. Ehdotukset esityksistä tulee lähettää 15.8.2022 mennessä.