Onko koronakriisi ohi? Miten rakennamme kriisinkestävän yhteiskunnan? Näitä kysymyksiä pohdittiin pandemioita yhteiskunnallisena haasteena tutkivien hankkeiden järjestämässä keskustelutilaisuudessa Tiedekulmassa 11.10.2022. Tilaisuudessa käytiin kaksi paneelikeskustelua, joita johti Helsingin Sanomissa pandemia-aiheita tiiviisti seurannut toimittaja Annikka Mutanen. Keskustelijoina oli hankkeiden tutkijoita ja sidosryhmien edustajia.

Ensimmäisessä keskustelussa pohdittiin kriisien elinkaarta. Siihen osallistuivat tutkijat Heini Hakosalo (Oulun yliopisto) ja Timo Harjuniemi (Demos Helsinki) sekä ylilääkäri Hanna Nohynek (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja osastopäällikkö Taneli Puumalainen (sosiaali- ja terveysministeriö).

Toinen paneelikeskustelu kartoitti mahdollisuuksia vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. Siinä keskustelivat tutkijat Johanna Rainio-Niemi (Helsingin yliopisto) ja Virve Valtonen (Turun yliopisto) sekä apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja neuvotteleva virkamies Jouni Varanka (valtioneuvoston kanslia).

Tallenne tilaisuuden paneelikeskustelusta on katsottavissa alla sekä Itlan YouTube-kanavalla. Tallenne on tekstitetty suomeksi.

Pandemiat yhteiskunnallisena haasteena (PANDEMICS) -ohjelman tutkijat kirjoittivat MustRead-sivustolle artikkelin koronapandemian ja kriisinhallinnan vaikutuksista demokratiaan. Tutkijoiden mukaan kriisin jälkihoidossa keskeistä on läpinäkyvyys ja päätösten ikävien seurausten tunnistaminen. Parhaimmillaan kriisi voi hyödyttää demokratiakehitystä ja lisätä valmiutta seuraavia kriisejä varten.

Miten asiantuntijoiden tuottamaa tietoa on hyödynnetty terveyskriiseissä? Millaista valtaa asiantuntijoilla on ollut koronakriisin hallinnassa? Näitä aiheita pohdittiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 13.6.2022 tutkijoiden, asiantuntijoiden, viranomaisten ja toimittajien voimin. 

Pandemia-aiheita tutkivat hankkeet WELGO ja JuRe järjestivät seminaarin, jossa käsiteltiin koronakriisin hallintaa asiantuntijuuden, lainsäädännön ja demokratian näkökulmasta. Aamupäivällä tutkijat ja sidosryhmät paneutuivat hankkeiden tutkimukseen ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen teemakeskusteluissa. Iltapäivällä järjestettiin paneelikeskustelu asaintuntjiatiedosta ja asiantuntijoiden vallasta.

Paneelin aluksi kuultiin Helsingin yliopiston tutkijoiden Jenni Karimäen ja Johanna Vuorelman alustukset 1980-luvun aids-kriisistä ja korona-ajan auktoriteeteista. Karimäki valotti terveyskriisien historiallista perspektiiviä ja pohti vastuunjakoa aids-kriisin hallinnassa sekä silloisen lääkintöhallituksen roolia. Vuorelma puolestaan kertoi siitä, millaista kamppailua Suomessa on käyty auktoriteettiasemasta koronakriisin aikana.

Alustusten jälkeen Karimäki ja Vuorelma keskustelivat Ylioppilaslehden päätoimittajan Tuija Siltamäen juontamassa paneelissa Helsingin Sanomien toimittajan Marko Junkkarin ja sosiaali- ja terveysministeriön johtavan asiantuntijan Liisa-Maria Voipio-Pulkin kanssa asiantuntijoiden asemasta koronakriisissä. Paneelissa keskusteltiin esimerkiksi siitä, miten poliitikot ovat käyttäneet asiantuntijoita päätöstensä tukena: usein valikoivasti, kun se on sopinut heidän omaan agendaansa. Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi tartuntatautilain vaikutuksesta asiantuntijatyöhön. Marko Junkkari puolestaan sai vastata siihen, miksi toimittajat vaikuttavat käyttävän lähteinä aina samoja asiantuntijoita. Lopuksi kuultiin yleisön kommentteja ja vastattiin yleisön kysymyksiin keskustelun teemoista.

Tallenne tilaisuuden paneelikeskustelusta on katsottavissa alla ja Tiedekulman sivuilla joulukuuhun 2022 asti. Videoon saa tekstitykset Tiedekulman mediasoittimessa. Tilaisuuden teemoista voi jatkaa keskustelua Twitterissä – mielellään merkiten hankkeet @welgo_fi ja @jure_fi.

WELGO-hankkeen tutkijat Ville-Pekka Sorsa ja Antti Alaja kuvaavat kriisitietoisuuteen ja ideoihin liittyvää dynamiikkaa Suomen kilpailukykysopimuksen neuvotteluprosessia koskevassa tutkimusartikkelissa. Artikkelin pääkirjoittaja on Joel Kaitila Jyväskylän yliopistosta.

Kannattaako kiireellisessä päätöksenteossa korostaa kriisitietoisuutta? Kriisitietoisuutta lisäämällä voidaan sitouttaa keskeisiä toimijoita päätöksentekoon, päättää asioista tavallisesta poikkeavalla tavalla ja ylittää vastakkaiset intressit. Toisaalta kriisitietoisuuden vahvistaminen voi myös johtaa huonoihin kompromisseihin ja pidempiaikaisiin jännitteisiin.

Terveyskriisien hallinnassa kriisitietoisuuden tuottaminen on välttämätöntä. Huonojen kompromissien ja pitkäaikaisten jännitteiden välttäminen vaatii kuitenkin laajaa ymmärrystä kriisin luonteesta ja yhteisten intressien löytämistä ongelmien ratkaisussa. WELGO-hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää kriisien laaja-alaista ymmärrystä ja yhteisten intressien näkemistä edistäviä ideoita.

Englanninkielinen artikkeli on julkaistu European Journal of Industrial Relations -tiedelehdessä toukokuussa 2022 ja se on ladattavissa täältä.

Harri Jalonen ja Tommi Rajala kirjoittivat tutkimustulostensa pohjalta suomenkielisen artikkelin Tampereen yliopiston Alusta!-verkkojulkaisuun. Jalonen ja Rajala avaavat artikkelissa skenaariotyöskentelyä ja sen merkitystä tulevaisuuden kriiseihin valmistautumisessa.